Tietoa moottoriurheilusta on paljon monimuotoisempaa kuin pelkkää formuloita ja rallia.

Moottoriurheilun monet ulottuvuudet

Tervetuloa uuden moottoriurheiluaiheisen sivuston pariin! Täältä löydät tietoa erilaisista moottoriurheilulajeista ja -tapahtumista, moottoriurheilun historiasta, mielenkiintoisimmista alan ilmiöistä ja niin edelleen. Suomi on vauhtihullua kansaa, ja siksi alan sivustoille onkin aitoa kysyntää. Formula 1 ja rallin MM-sarja ovat olleet jo pitkään perinteisiä suomalaisten suosimia moottoriurheilusarjoja, mutta ne ovat vain pieni pintaraapaisu kiehtovaan, pakokaasun katkuiseen maailmaan. R-racing.fi haluaakin laajentaa kotimaisten urheilun ystävien näkökulmaa ja tutustuttaa lukijat erilaisten moottoriurheilulajien pariin ja avata ihmisille ilmiöitä, motiiveja ja yhteiskunnallisia vaikutuksia eri lajien ja teknisten ratkaisujen takaa.

Moottoriurheilun parissa toimivat joutuvat muiden lajien edustajia useammin puolustamaan omaa harrastustaan. Sitä pidetään turhana saastuttajana ja melun aiheuttajana, eikä välttämättä nähdä, mihin moottoriurheilu sijoittuu isossa kuvassa moottoreiden ja ajoneuvojen valmistajien organisaatiokaavioissa. Huipputasolla moottoriurheilu on vakavaa puuhaa, jossa pyörivät isot rahat, olipa kyseessä sitten jo mainitut F1, WRC (eli rallin MM-sarja), MotoGP, Powerboat, NASCAR, Speedway, rallicross tai mikä tahansa ammattilaissarja. Jos kilparadoilla esiintyminen olisi pelkästään tappiollista autofirmoille, ei maailmanlaajuisia moottoriurheilusarjoja olisi käytännössä lainkaan. Kun korimalleja, moottoreita ja aerodynamiikkaa optimoidaan kisakäyttöön, syntyy toisinaan innovaatioita, joita voidaan tuoda myös kuluttaja-automalleihin.

”Kuka tahansa tuota autoa voisi ajaa.” Väärin!

Oletko koskaan tavannut ylipainoista ammattilaiskuljettajaa? Tai edes normaalivartaloista, ammattimaista moottoriurheilijaa? Todennäköisesti et, ja siihen on syynsä. Moottoriurheilussa kaikki tehdään aerodynamiikan, ajoneuvon ja kuskin yhteispainon pienentämisen sekä kisakestävyyden ehdoilla, ja siksi huippukuljettajat ovat lähes poikkeuksetta huippukunnossa. Moottoriurheilu on myös erittäin kuluttavaa kropalle, sillä kovassa vauhdissa vartaloon kohdistuu pitkiksi ajoiksi suuria voimia, ja kun yhtälöön lisätään täydellinen keskittyminen koko kilpailun ajaksi, lopputuloksena on kokonaisvaltaisesti äärimmäisen kuluttava urheilusuoritus. Tämä sivusto paneutuu vahvasti myös moottoriurheilun urheilullisuuteen ulottuvuuteen eikä pelkästään autojen, tallipäälliköiden ja insinöörien mekaanisiin suorituksiin.

Moottoriurheilu on kaukana yksilöurheilusta

Vaikka kilparadoilla näkyvimmän suorituksen tekee yleensä yksittäinen kuljettaja, moottoriurheilu on aina joukkueurheilua puhtaimmillaan. Voitaisiin jopa karrikoidusti todeta, että kuljettaja on moottoriurheilussa pienin lenkki, ”duunari”, joka toteuttaa tallin taktiikkaa, ajaa insinöörien optimoimaa ajoneuvoa ja siinä samalla kisailee muita kilpailijoita vastaan. Tallit tekevät väsymätöntä testaustyötä, data-analyysiä ja eri osien virittämistä, jotta kuljettaja saisi kaiken irti autosta tosipaikan edessä. Tiimin merkitys korostuu entisestään varikkopysähdyksillä, jotka saavat kestää korkeintaan muutamia sekunteja, ja joissa jokaisella mekaanikolla on oma vastuualueensa. R-racing.fi tarkastelee lajeja myös tästä näkökulmasta ja nostaa esiin mielenkiintoisia ilmiöitä myös tallipilttuista ja moottoriurheilun kulisseista.

Moottoriurheilun merkitys suomalaisille

Vuodesta 1951 lähtien järjestetty Jyväskylän MM-ralli on yksi vanhimmista ja kuskien keskuudessa arvostetuimmista osakilpailuista. Se on yksi suurimmista syistä, minkä takia moottoriurheilu on niin suosittua Suomessa. Rallikulttuuri on juurtunut perimäämme monen sukupolven ajan, ja kun suomalaiskuljettajia alkoi esiintymään säännöllisesti F1-sarjassa, kansainvälinen moottoriurheilu tuli hiljalleen tutuksi suurelle yleisölle. Keke Rosberg, Mika Häkkinen, Tommi Salo, Kimi Räikkönen, Tommi Mäkinen, Valtteri Bottas, Jari-Matti Latvala, he kaikki ovat kansallissankareita, idoleita ja statukseltaan hyvinkin verrattavissa Suomen suurimpiin jääkiekkotähtiin. Suomalaiset kuljettajat ovat hyvin edustettuina monessa maailman suurimmassa moottoriurheilusarjassa, ja uusia kuskeja nousee muutaman vuoden välein julkisuuteen.

Suomessa vähemmän tunnettuja moottoriurheilusarjoja

Ne lajit, jotka Suomessa ovat niitä ”ainoita ja oikeita” moottoriurheilulajeja ovat marginaaliasemassa joissain muissa maissa ja päinvastoin. Eri sarjojen suosioon vaikuttaa eniten se, missä lajeissa omaa maata edustavia kuskeja kilpailee. Tästä syystä Ruotsissa F1 ei ole lainkaan niin suosittua kuin Suomessa, ruotsalaisia kuskeja kun nähdään kuninkuusluokassa harvoin. Euroopassa rallicross ja speedway ovat yleisön suosikkeja ja Pohjois-Amerikassa taas NASCAR hallitsee moottoriurheilua suvereenisti. Suomessa suosiotaan on kasvattanut pikkuhiljaa myös rata-ajo. R-racing.fi haluaakin tuoda eri moottoriurheilulajeja suomalaisten tietouteen ja totta kai keskittyä myös maamme seuratuimpiin sarjoihin. Uutisia, faktaa, ilmiöitä, henkilöitä, historiaa – R-racing.fi tarjoaa kaikkea tätä moottoriurheilun ystäville.

Lue lisää kasinosponsorit moottoriurheilussa.

Autourheilu alkoi yleistyä heti sen jälkeen, kun autojen käyttö lisääntyi. Tutustu tarkemmin moottoriurheilun historiaan!

Moottoriurheilun historia

Moottoriurheilun historia on syvästi yhteyksissä moottoreiden kehityksen kanssa. Tunnetusti ensimmäinen autokilpailu järjestettiin kahden omavaraisen, höyrykoneista kootun maatieajoneuvon välillä Englannissa 30. elokuuta vuonna 1867. Kilpailun yksityiskohdat ovat hämärän peitossa, mutta kilpailun voittajaksi julistettiin Isaac Watt Boultonin auto, jota ajoi luultavasti hänen poikansa James W. Autoilla kilpailtiin kunnolla vasta vuonna 1894, jolloin järjestettiin Pariisi-Rouen maantiekilpailu. Siihen osallistuvat autojen lisäksi myös moottoripyörät. Vuonna 1900 järjestettiin Ranskassa myös ensimmäistä kertaa kansainvälinen Gordon Bennett Cup, jossa kilpailivat eri maiden autourheilukerhot. Kyseisellä kilpailulla on ollut suuri vaikutus autourheilun kehitykseen myös Englannissa. Myöhemmin autokilpailut siirtyivät maanteiltä suljetuille radoille.

Kiinnostus autourheilua kohtaan siirtyi Euroopasta nopeasti myös Yhdysvaltoihin. Ensimmäisenä tunnettuna amerikkalaisena moottoriurheilutapahtumana on pidetty lokakuun 28. päivä vuonna 1895 järjestettyä Chicago Times-Herald Race -kilpailua. Erityisesti kilpailusta tehty medianäkyvyys kasvatti amerikkalaisten kiinnostusta autoilua ja ajokilpailuja kohti. Autojen valmistusta ja moottoriurheilun kehitystä dominoi kuitenkin Ranska. Ranskalainen autoklubi ACF järjesti useita kaupunkienvälisiä ajokilpailuja, jotka lähtivät tai saapuivat Pariisiin. Erittäin suositut Euroopan kaupunkeja kiertävät rallikilpailut kuitenkin päättyivät traagisesti vuonna 1903, kun yksi kilpailijoista, Marcel Renault, kuoli kolarissa Pariisin lähettyvillä. Ranskan hallitus keskeytti kilpailun ja kielsi maantiekilpailujen järjestämisen. Moottoriurheilun suosio ei kuitenkaan jäänyt tähän.

Ensimmäinen maailmansota sekoittaa pakkaa

Ennen ensimmäistä maailmansotaa hiekkaradoilla ajettavat kilpa-ajot nousivat Yhdysvalloissa suureen suosioon. Aikaisemmin hevoskilpailuissa käytetyillä radoilla kilpaileminen kasvatti suosiota vielä enemmän 1920- ja -30-luvuilla. Samoihin aikoihin myös Englantiin avattiin ensimmäinen kilparata Brooklandsiin, Surreyhin. Vuonna 1907 avattu rata oli yhteensä 4,43 kilometriä pitkä betoninen, varta vasten autourheiluun rakennettu kilparata. Se toimi kilpa-ajojen keskuksena aina vuoteen 1939 asti, jolloin se suljettiin sota-ajan lentokonevalmistuksen tieltä. Kuuluisa Monte Carlon ralli ajettiin ensimmäistä kertaa Monacossa vuonna 1911. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympäri Eurooppaa, suljetuilla radoilla järjestetyt autourheilun Grand Prix -kilpailut alkoivat herättää mielenkiintoa ympäri maailmaa. Yksi kuuluisimmista on vuodesta 1929 lähtien järjestetty Monacon Grand Prix.

Moottoripyöräurheilu nostaa päätään

Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä myös moottoripyörillä alettiin kilpailla. Erityisesti motocrossia ajettiin kilpaa jo 1900- ja 1910-luvuilla Englannissa. Ensimmäinen motocrossin tunnetumpi kilpailu oli kuitenkin vasta vuonna 1924, Camberleyn pikkukaupungissa. Juuri samoihin aikoihin, 1920-luvulla, kilpailtiin ahkerasti speedway-kilpailuissa Yhdysvalloissa. Ne saapuivat Englantiin ja myöhemmin muualle Eurooppaan saman vuosikymmenen lopulla. Speedwayn vierelle kehittyi talvella ajettava jääspeedway, ja kyseisen lajin emomaana pidettiin tuolloin Neuvostoliittoa. Ratamoottoripyöräily puolestaan alkoi katuajoina 1930-luvun Yhdysvalloissa ja siirtyi vasta 1950-luvulla suljetuille radoille. Samalla myös motocrossin suosio kasvoi Britteinsaarilla entisestään, ja kilpailuihin osallistui valmistajia sekä ajajia ympäri maailmaa. Erityisesti 1950-luku tarkoitti alkua useiden moottoripyörälajien nykyisille MM- ja EM-kilpasarjoille.

Toisen maailmansodan jälkeinen aika ja Formula 1

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa kansainvälisellä autoliitolla, FIA:lla, kesti muutama vuosi ennen kuin se pystyi järjestämään täysimuotoisia kilpailuja. Vuonna 1950 se järjesti ensimmäistä kertaa Formula 1 -kilpailut, joissa kilpailtiin ajajien maailmanmestaruudesta. Alkuvuosina sarja kohtasi kuitenkin taloudellisia ongelmia, ja vuosien 1952 ja 1953 kilpailut kisattiin alemmilla Formula 2 -autoilla. Vuodesta 1950 eteenpäin autojen kehitys oli nopeaa ja samalla ajokilpailujen määrät kasvoivat. Vuosikymmenen aikana perustettiin useita erilaisten autotyyppien nykyisiä pääsarjoja. Euroopassa ralleja järjestettiin yleisten teiden sijaan muulta liikenteeltä suljetuilla alueilla, rallitalleja perustettiin ja ralliurheilusta muodostui yhä ammattimaisempaa. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa aloitettiin Nascar-kilpailut ja ympäri maata rakennettiin useita superspeedway-ratoja. Pian kuvioihin alkoi myös ilmestyä rallicross.  

Moottoriurheilun historia Suomessa

Autourheilu saapui Pohjoismaihin 1900-luvun alussa. Vuonna 1906 Ruotsissa ajettiin ensimmäinen maantieajokilpailu Göteborgista Tukholmaan, kun taas Suomen ensimmäinen autokilpailu tapahtui Viipurissa, talvella vuonna 1910. Suomalaisen autourheilun merkittävin pitkänmatkan kilpailu järjestettiin vuonna 1923 reitillä Helsinki-Tornio-Tukholma. Seuraavalla vuosikymmenellä sai alkunsa myös autolla tehtävä suunnistus- ja tarkkuusajo. Ensimmäistä suurempaa autokilpailua saatiin kuitenkin odottaa aina vuoteen 1951 asti, jolloin järjestettiin ensimmäiset Jyväskylän Suurajot. Suomalaisia kilpa-ajajia oli kuitenkin osallistunut Monte Carlon ralliin jo vuosina 1934 ja 1935. Talviralleista kuuluisimmat, Hankiralli ja Tunturiralli, ajettiin ensimmäistä kertaa vuosina 1955 ja 1966. Moottoripyöräurheilu alkoi Suomessa kehittyä virallisesti vuoden 1922 jälkeen, jolloin perustettiin Suomen Moottoripyöräkerho.

Lue lisää tietoa moottoriurheilusta.

Avorenkaisella autolla tarkoitetaan kilpa-autoa, jonka pyörät ovat auton rungon ulkopuolella. Näillä autoilla kilpaillaan ympäri maailmaa. Lue aiheesta lisää Kilpailu avorenkaisella autolla on r-racing.fi!

Avorenkaisilla autoilla kilpaillaan ympäri maailmaa eri sarjoissa

Avorenkaiset autot, eli englanniksi open-wheel cars, ovat varmasti monelle kilpa-autoilun ystäville tuttuja. Nämä autot on rakennettu pääasiassa rata-ajoon, ja niillä kilpaillaan eri mestaruussarjoissa ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa esitellään avorenkaisten autojen kilpasarjoja, joista tunnetuimmat ovat Formula 1- ja IndyCar -sarjat. Tämän lisäksi avorenkaisilla autoilla kisataan myös esimerkiksi sähköisessä Formula E -sarjassa.

Rakenteeltaan avorenkaiset autot ovat aerodynaamisia ja ohjaamo on hyvin minimalistinen. Ohjaamo suojaa kuskin vartaloa, mutta pää jää ohjaamon ulkopuolelle. Pään suojaksi on rakennettu mm. korotuksia ohjaamon sivuille (Formula ykkösiin ne tulivat kaudelle 1996), ja vuodelle 2018 Formula ykköset ja pikkuformulat ovat saaneet halo-suojauksen, joka suojaa kuskin päätä lentäviltä osilta sekä kolaritilanteissa.

Formula ykkösten MM-sarja

Formula ykkösten MM-sarja alkoi vuonna 1950, jolloin suurin osa kauden kilpailuista ajettiin Euroopassa. Ensimmäinen kisa käytiin Silverstonen radalla Englannissa. Vuosikymmenten vieriessä F1:sten sarja on kokenut isoja muutoksia. Sarja on globaali, ja kisoja ajetaan ympäri maailmaa. Se on myös houkutellut mukaan isoja autonvalmistajia. Aikaisemmin F1:sissä operoivat menestyksekkäästi myös yksityistallit, kuten esimerkiksi McLaren ja Williams.

Nämä tallit toimivat sarjassa nykyäänkin, mutta sarjan kallistumisen myötä menestyminen on käynyt hankalaksi. Sarjan uuden omistajan eli Liberty Median yksi keskeisistä haasteista onkin kehittää sarjaa edullisempaan suuntaan. Tämä mahdollistaisi myös yksityistallien säilymisen ja menestymisen tässä moottoriurheilun kuninkuusluokassa. Yksi isoista menoeristä on moottorit, jotka ovat teknisesti erittäin kehittyneitä ja siksi myös kalliita.

Formula ykkösten kisaviikonloput

Formula ykkösten MM-sarja alkaa perinteisesti Australian GP:llä, joka ajetaan yleensä maaliskuussa. Kauden alussa on ajettu ns. kaukokisoja, kuten esimerkiksi Kiinan ja Bahrainin kilpailut. Eurooppaan Formulat saapuvat yleensä loppukeväästä, jolloin kisataan Espanjassa ja kesäkuun korvilla Monacossa. Kesän aikana ajetaan pääosin Euroopassa. Vuonna 2018 ajettiin peräkkäin Ranskan, Itävallan ja Englannin kisat.

Formula ykkösten kisaviikonloppu sijoittuu ajollisesti perjantaista sunnuntaihin, joskin Monacossa harjoitukset ajetaan jo torstaina. Muissa kisoissa torstai on perinteisesti päivä lehdistötilaisuuksille. Perjantaina ajetaan kahdet vapaat harjoitukset, joiden aikana testataan mm. eri rengasseoksia ja haetaan auton säätöjä. Lauantaina ajetaan kolmannet harjoitukset, jonka jälkeen kilpaillaan aika-ajossa, joka määrittää lähtöjärjestyksen sunnuntaina ajettavaan kisaan.

Tunnettuja F1-kuljettajia

Formula ykkösten mestaruussarja on synnyttänyt vuosikymmenten aikana kuuluisia kuljettajia, joista tunnetuimmat ovat eittämättä moninkertaiset maailmanmestarit. Tällaisia sankareita ovat esimerkiksi seitsenkertainen maailmanmestari, Saksan Michael Schumacher ja viiteen mestaruuteen pystynyt Argentiinan Juan Manuel Fangio. Neljä mestaruutta ovat vieneet vuoteen 2018 mennessä ranskalainen Alain Prost, saksalainen Sebastian Vettel sekä britti Lewis Hamilton.

Brasilialainen kuljettajalegenda Ayrton Senna onnistui voittamaan mestaruuden kolme kertaa, mutta Sennan ura katkesi traagisesti kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen Imolan radalla Italiassa vuonna 1994. Kahteen mestaruuteen ovat pystyneet Alberto Ascari, Graham Hill, Jim Clark, Emerson Fittipaldi, Mika Häkkinen sekä Fernando Alonso. Häkkisen mestaruusvuodet osuivat peräkkäisille kausille 1998 ja 1999, jolloin hän kisasi McLarenilla.

IndyCar Series

IndyCar Series, tai nykyään sponsorin myötä virallisesti Verizon IndyCar Series, on Pohjois-Amerikassa ajettava avorenkaisten autojen mestaruussarja. Se on korkein mahdollinen taso avorenkaisissa autoissa Pohjois-Amerikassa. Alkujaan sarja syntyi kilpailijaksi CART-sarjalle, ja se tunnettiin nimellä Indy Racing League. Vuonna 2008 sarjat yhdistyivät IndyCar -sarjaksi. Sen tunnetuin kilpailu on legendaarinen Indianapolis 500.

Indycarin kuskit, tallit ja moottorit

Kuljettajia IndyCarissa on 36 (mukaan lukien Indianapolis 500), ja talleja siinä operoi 12 (mukaan lukien Indianapolis 500). Autojen alustan valmistuksesta vastaa Dallara ja moottorit toimittaa Chevrolet ja Honda. Renkaat kilpailijoille toimittaa puolestaan Firestone. Nykyisten autojen moottorit ovat 2,2 litraisia tuplaturbolla varustettuja V6-moottoreita, joista irtoaa arvioiden mukaan 550–750 hevosvoimaa. Moottoreiden kierrokset on rajattu 12 000:een.

Formula E

Formula E, eli viralliselta nimeltään ABB FIA Formula E Championship, perustettiin vuonna 2011 ja kilpailutoiminta käynnistyi vuonna 2014. Kyseessä on sarja, jossa kisataan yksipaikkaisilla avorenkaisilla sähköautoilla. Kilpailut ajetaan katuradoilla isojen kaupunkien keskustoissa: kisoja on järjestetty mm. Pariisissa, Berliinissä, Hongkongissa, Monacossa, New Yorkissa, Marrakechissa sekä Montrealissa. Formula E on houkutellut kuljettajiksi mm. entisiä F1-kuskeja.

Formula E:llä valoisa tulevaisuus?

Automarkkinoilla valmistajien suuntaus kulkee yhä enemmän kohti sähköautoja, ja tästä syystä Formula E on kiinnostava autourheilusarja valmistajille. Sarjassa ovat jo mukana Jaguar, Audi ja Renault. Mercedes-Benz ja Porsche ovat liittymässä joukkoon myöhemmin. Formula E -sarjaan panostuksen myötä Mercedes vetäytyy polttomoottoreita käyttävästä Saksan vakioautosarjasta. Vuoden 2018 lopulla alkavaan Formula E kauteen liittyvät Nissan ja BMW.

Lue lisää moottoriurheilun historia.

Tietoa Formula 1 -kilpailuista

Formula 1:sen MM-sarja muodostuu ympäri maailmaa ajettavista kisoista. Lue lisää tietoa Formula 1 -kilpailuista!

Formula ykkösten MM-sarjaa on ajettu 1950-luvulta alkaen. Ensimmäinen virallinen MM-kausi ajettiin vuonna 1950, ja laji on sittemmin kasvanut jättimäiseksi globaaliksi urheiluksi, joka vetää valtavat ihmismassat television ääreen ja ratojen varsille. Kilpailuissa testiin joutuvat paitsi kuljettajat myös tallit, sillä ilman toimivaa tiimityötä on turha haaveilla voitoista. Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus Formula ykkösten MM-sarjaan. Käsittelemme sarjan pistejärjestelmän, kisaviikonlopun kulun, eri kisanäyttämöt sekä historian kuuluisimmat F1-kuljettajat.

F1-tallit ajattavat kisoissa kahta kuljettajaa, jotka keräävät yhdessä pisteitä tallille valmistajien MM-sarjaan. Kuskit ajavat henkilökohtaisista pisteistä kuljettajien MM-sarjaa varten. Jokaisessa kauden kilpailussa palkitaan nykyjärjestelmällä kymmenen parasta pisteillä, kun aiemmin pisteitä jaettiin vain kuudelle parhaalle. Voittaja saa 25 pistettä, toiseksi sijoittunut 18 pistettä, kolmanneksi sijoittunut 15 ja tästä eteenpäin 12, 10, 8, 6, 4, 2, 1. Sijoituksista saatavat pisteet rekisteröidään sekä kuskeille että talleille.

Mitä F1 -kisoissa tapahtuu?

Formula ykkösten kisat järjestetään viikonloppuisin, mutta viikonlopun ulkopuolella tehdään valtavasti töitä tapahtuman eteen. Koska kisoja järjestetään eri puolilla maailmaa, tallit joutuvat koordinoimaan tarvikkeiden kuljetukset etukäteen, jotta kaikki tarvittava saadaan ajoissa paikalle. Euroopan kisoihin on helppo matkustaa rekoilla, mutta kaukokisoihin laivataan tarvikkeita etukäteen ja loput kuljetetaan lentokoneilla. Viikonlopun virallinen osio alkaa torstaina lehdistötilaisuudella, ja F1-varikko on saatu kasattua tähän mennessä.

Perjantaina kuljettajat ajavat kaksi harjoitusta, joissa otetaan tuntumaa rataan sekä testataan autoa eri renkailla ja bensakuormilla. Harjoitukset ovat avainasemassa sunnuntain kisan taktiikan laadinnassa. Esimerkiksi rengaskuluma saadaan selville harjoituksissa, minkä ansiosta tallit osaavat valita oikean rengasseoksen kisaan. Nyrkkisääntönä rengasseoksissa on, että mitä pehmeämpi seos, sitä nopeammin auto kulkee. Pehmeän seoksen haittana on, että se kuluu ja sen pito katoaa nopeasti. Kovemmassa seoksessa asia on päinvastoin.

Jännittävimmät hetket lauantaina ja sunnuntaina

Kisan kannalta oleelliset päivät ovat lauantai ja sunnuntai. Lauantaina ajetaan kolmannet harjoitukset ja aika-ajo. Kisan kannalta aika-ajo on tärkeä, sillä siinä määritetään lähtöjärjestys itse kisaan. Aika-ajot on jaettu nykyään kolmeen osaan: ensimmäisestä jatkoon menee 16 nopeinta kuljettajaa ja toisesta osiosta jatkoon pääsee kymmenen kuskia. He ratkaisevat kolmannessa osiossa paalupaikan ja kymmenen ensimmäisen lähtöruudun kohtalon. Muut kuljettajat starttaavat kisaan niiltä sijoilta, joihin jäivät aiemmissa osioissa.

Sunnuntaina ei nykyään ajeta enää vapaita harjoituksia, vaan kuskit starttaavat suoraan kisaan. Kilpailu kestää maksimissaan kaksi tuntia, mutta yleensä tätä aikarajaa ei saavuteta, vaan annettu kierrosmäärä täyttyy aiemmin. Kisan aikana kuljettajat tekevät varikkopysähdyksiä, joiden aikana autoon vaihdetaan renkaat, mutta polttoainetta ei lisätä. Tämä johtuu siitä, että välitankkauksista luovuttiin niiden suurten kustannusten vuoksi ja autoissa on polttoainetta koko kisan ajaksi.

Kuuluisia Formula 1 -ratoja

Formula ykkösten ensimmäinen MM-kausi ajettiin vuonna 1950, ja silloin kisattiin lähes pelkästään Euroopassa. Tunnettuja eurooppalaisia F1-kisojen areenoita ovat mm. Span rata Belgiassa, Monzan rata Italiassa, Monacon ruhtinaskunnan katurata, Silverstonen rata Englannissa ja Hockenheimin rata Saksassa. Osa radoista on edelleen käytössä, mutta osa on jäänyt historian hämäriin. Formula ykkösten muuttuessa globaaliksi urheiluksi myös kisoja alettiin järjestää ympäri maailmaa. Tämä on tarkoittanut Euroopan painoarvon vähentymistä.

Kuuluisista eurooppalaisista moottoriradoista F1:sissä on jäljellä mm. Silverstone (missä ajettiin F1:sten ensimmäinen kilpailu), Monza, Spa, sekä myös Saksan Hockenheim, jonka luonne on tosin muuttunut vuoden 2001 kisan jälkeen, kun kuuluisat pitkät metsäsuorat vaihtuivat katsojaystävälliseen ja turvallisempaan osuuteen lähempänä stadionaluetta. Uusia ratoja on rakennettu esimerkiksi Kiinaan, Teksasiin, Bahrainiin ja Abu Dhabiin. Yksi uusista klassikoista on Singaporen yökisa, joka ajettiin ensi kerran vuonna 2008.

Kuuluisia F1-kuljettajia

Formula ykkösten historia tuntee monia legendaarisia kuljettajia. Tunnetuimpia ovat maailmanmestaruuksiin yltäneet kuljettajat, mutta myös ilman mestaruutta jääneet kuskit ovat löytäneet tiensä fanien sydämiin. Argentiinalainen Juan Manuel Fangio voitti aikanaan jopa viisi maailmanmestaruutta, jonka saavutuksen on ylittänyt ainoastaan Saksan Michael Schumacher, joka voitti Benettonilla ja Ferrarilla yhteensä seitsemän maailmanmestaruutta. Neljään mestaruuteen ovat yltäneet Alain Prost, Sebastian Vettel ja Lewis Hamilton.

Suomalaiset Formula 1 -mestarit

Suomalaisista Formula 1 -kuljettajista menestynein on Mika Häkkinen, joka voitti kaksi maailmanmestaruutta. Häkkinen saavutti mestaruutensa vuosina 1998 ja 1999, jolloin Suomessa vallitsi F1-huuma: kisaturistit suuntasivat joukoittain seuraamaan Häkkisen suorituksia esimerkiksi Unkarin kilpailuun Hungaroringin radalle. Kimi Räikkönen saavutti maailmanmestaruuden vuonna 2007 ja on ajanut urallaan lukuisia voittoja ja palkintopallipaikkoja. Keke Rosberg puolestaan oli ensimmäinen suomalainen maailmanmestari ajaessaan mestaruuteen Williamsilla vuonna 1982.

Lue lisää kilpailu avorenkaisella autolla.

Kilpaileminen vakio-, urheilu- ja rata-autoilla

Tutustu lähemmin ympäri maailmaa järjestettäviin, vakio-, rata- ja urheiluautoilla ajettaviin kilpailuihin. Lue listää kilpailu umpirenkaisella autolla.

Suomalaisille tutummat autokilpailulajit, ralli ja Formula 1, ovat maailman mittapuussa hyvin pieni osa kaikista autokilpailuista. Rallilla on kuitenkin Suomessa hyvin pitkät perinteet ja historiastamme löytyy monia legendoiksikin tituleerattuja rallimaailman henkilöitä. Yksi alan suurimmista lajeista, ja erityisesti Yhdysvalloissa kuningaslajina pidetty autosarja, on Nascar. Suomessa ei ole koskaan ajettu kilpaa samanlaisella autotyypillä tai radalla. Viikoittain yli sata tuhatta amerikkalaista Nascar-fania ahtautuu ovaalinmuotoisen radan vierelle kuuntelemaan yli 40 superauton moottorista tulevaa ärjyntää. Melu on niin kovaa, että radan varrella katsovan pitää käyttää kuulosuojaimia.

Nascarilla eli National Association for Stock Car Auto Racingillä uskotaan olevan maailmanlaajuisesti yli 75 miljoonaa fania, ja se on Yhdysvaltojen toiseksi seuratuin urheilulaji amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Nykyiset Nascar-radat ovat melkeinpä poikkeuksetta 860–4 280 metrin mittaisia, kallistettuja ovaaliratoja. Niiden kaarteiden kallistukset vaihtelevat 6–33 asteen välillä. Pisimmät Nascar-kilpailut ovat melkein 1 000 kilometrin mittaisia. Kaikkia ratoja ajetaan vastapäivään, joten autot kallistuvat aina vasempaan. Radan ominaisuudet on otettu huomioon myös autojen suunnittelussa.

Nascar-autot ovat tieteellisen työn tuloksia

Formula ykkösiin verrattuna Nascar-autoja ei ole täytetty huipputekniikalla, vaan ne ovat teknisesti hyvin yksinkertaisia. Noin 1 600-kiloiset ja 700 hevosvoiman autot ovat raskaita ajaa, mutta tästä huolimatta niillä pääsee kiihdyttämään helposti yli 300 kilometrin tuntivauhtiin. Tekniset ominaisuudet ovat vanhanaikaisia, mutta autojen muut piirteet ovatkin huipputekniikkaa. Erilaisten testien avulla on pystytty löytämään oikea yhdistelmä eri materiaaliratkaisuja, joilla ollaan onnistuttu parantamaan auton aerodynamiikan myötä sen ajo-ominaisuuksia, liikenneturvallisuutta ja ulkokuorta.

Jotkut tekniset ominaisuudet erottavat Nascar-autot selkeästi muista moottoriurheiluratkaisuista. Jatkuva vasemmalle kaartaminen ja ratojen kallistetut kaarteet vaativat keskusvoiman huomioimista. Autojen vasemmanpuoleisten renkaiden paineet ovatkin yli puolitoista kertaa oikeanpuolisia rengaspaineita alhaisemmat, koska kaarteissa rasitus kohdistuu juuri oikealle puolelle. Renkaissa käytetään ilman sijasta typpeä, jotta niiden sisälle ei muodostuisi kuumetessa paineenvaihtelua aiheuttavaa vesihöyryä. Nascar-ajoja on arvosteltu niiden aiheuttamista päästöistä ja suuresta bensiininkulutuksesta. Vuonna 2008 yleisön terveyden takia sarjassa siirryttiinkin lyijyttömään bensaan.

Vakioautot ovat Euroopan Nascar

Nascar-autot ovat suuri juttu Atlantin toisella puolella, mutta vakioautot ovat Euroopan ykkösiä. Vakioautoluokat ovat kilpailuja, jossa kilpaillaan runsaasti muunnelluilla katuautoilla. Ne eivät kuitenkaan muistuta teknisiltä ominaisuuksiltaan yhtään tavallisia tuotantoautoja. Tunnettuja vakioautosarjoja ovat DTM, BTCC ja WTCC. Niistä kaikkein arvokkain, WTCC, eli World Touring Car Championships, on Formula 1:stäkin vastaavan FIA:n järjestämä, vakioautojen rata-autoilun maailmanmestaruussarja. Ensimmäinen WTCC-sarja ajettiin vuonna 1987 sitä edeltävän ETCC:n (European Touring Car Championship) jatkeena.

DTM on taas saksalaisten kansallinen vakioautojen mestaruussarja. Sarja perustettiin vuonna 2000 vanhan Deutsche Tourenwagen Meisterschaftin ja kansainvälisen ITC-sarjan päätyttyä. Sarjassa kilpailevat kolme saksalaista autovalmistajaa: Audi, Mercedes-Benz ja BMW yhteensä 8 tallilla. Sarja koostuu kymmenestä kaksipäiväisestä kilpailusta Saksan tunnetuimmilla kilparadoilla. Viimeisimpänä BTCC eli British Touring Car Championship on brittien oma vakioautosarja, jota on ajettu jo vuodesta 1958 lähtien. Siinä kilpailee 6 valmistajaa ja 14 tallia.

Urheiluautot ovat yhtä nopeita kuin Formula 1 -autot

Urheiluautokilpailuja ei olla vielä nähty kotimaisilla radoilla, mutta ne ovat erittäin tunnettuja ympäri Eurooppaa, Aasiaa ja Amerikkaa. Urheiluautoksi määritellään auto, jossa on vain kaksi istuinta ja umpirenkaat. Kilpa-autoja kutsutaan nimellä prototyyppi, joka erottaakin ne tavallisista urheiluautomalleista. Prototyypit on myöhemmin eroteltu vielä P1- ja P2-luokkiin. Urheiluautot ovat selkeään tarkoitukseen rakennettuja, teknisesti kehittyneitä kilpa-autoja, joissa on joko avoin tai katettu ohjaamo. Nopeuksiltaan ne voivat yltää jopa Formula 1- autojen lukemiin.

P1-luokan autot ovat vähintään 900 kilon painoisia, ja ne sisältävät joko 6-litraisen vapaasti hengittävän tai 4-litraisen turboahdetun polttomoottorin – myös 5,5-litraiset turboahdetut dieselmoottorit ovat sallittuja. P2-autot painavat vähemmän – vain 825 kiloa – mutta niiden voimanlähde on rajoitettu 3,4-litraiseen, vapaasti hengittävään V6- ja V8-moottoriin tai 2-litraiseen turboahdettuun moottoriin. Euroopassa ajettavissa sarjoissa autojen kestävyys on tärkein ominaisuus, jolloin P1-prototyypit ovat olleet kärjessä. Amerikassa ajettavissa, lyhyissä Le Mans -sarjan osakilpailuissa P2-prototyypit ovat osoittautuneet voitokkaimmiksi.

Urheiluautojen pääsarja: FIA World Endurance Championship

FIA World Endurance Championship jatkoi sitä edeltävän Intercontinental Le Mans -sarjan jalanjäljissä vuonna 2012. Sarjan järjestää ACO, eli Automobile Club de l`Ouest, yhdessä FIA:n kanssa. Kilpa-autoina ovat erityisesti sarjaa varten rakennetut Le Mans Prototype ja Grand Tourers -automallit. Siinä kilpaillaan neljässä luokassa: Le Mans Prototype 1, Le Mans Prototype 2, Le Mans Grand Touring Endurance Professional ja Le Mans Grand Touring Amateur. Sen osakilpailuja ajetaan Aasiassa, Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Le Mansin 24 tunnin ajo

Yhtenä maailman vanhimpana ajokilpailuna pidettävä Le Mansin 24 tunnin ajoa järjestetään edelleen vuosittain osana FIA World Endurance Championship -sarjaa. Osallistujan tavoitteena on ajaa mahdollisimman pitkä matka 24 tunnin aikana Circuit Le Sarhten radalla, lähellä Le Mansin kaupunkia. Se järjestettiin ensi kerran vuonna 1923. Nykyään kilpailussa kilpailevat yksinomaan prototyypit ja sarjatuotantoautoihin perustuvat Gran Tourismo-autot. Kummallakin autolajilla saa olla kolme vuorotellen ajavaa kuljettajaa. Suomalaisista kilpailun on voittanut Jyrki Järvilehto vuonna 2005.

Lue lisää Tietoa Formula 1 -kilpailuista.

Kasinot ovat sponsoroineet moottoriurheilun eri muotoja aina MotoGP:stä NASCAR:iin. Lue lisää kasinosponsorit moottoriurheilussa täältä!

Suositut moottoriurheilulajit houkuttelevat kasinosponsoreita

Moottoriurheilussa on ainutlaatuinen viehätyksensä; siinä yhdistyvät vauhti, vaaralliset tilanteet ja edistynyt teknologia. Ihmiset ympäri maailmaa seuraavat moottoriurheilua nähdäkseen, miten maailman parhaat kuljettajat hallitsevat autojaan tai moottoripyöriään äärirajoilla eri sääolosuhteissa ja ympäristöissä. Ei siis ihme, että valtavat katsojamäärät tekevät tästä urheilusta houkuttelevan sponsorointikohteen. Yleensä moottoriurheilua sponsoroivat esimerkiksi öljy-yhtiöt, mutta joukosta löytyy yllättävämpiäkin sponsoreita.

Eri kasinot ovat löytäneet tiensä koira-aiheiset slottipelit ja motorsport kanssa sponsorointi. Tässä artikkelissa esitellään muutama kasinosponsori sekä myös lajit, joita ne sponsoroivat tai ovat sponsoroineet. Kasinosponsoreita löytyy etenkin Yhdysvaltojen puolelta, mutta niitä on nähty muuallakin. Rallin ystävät varmasti muistavat, että Monte Carlon ralli alkaa seremoniastartilla Monte Carlon kasinon edustalta, joskin tässä on kyseessä epäsuora markkinointikeino.

Betsafe ja Gumball 3000

Gumball 3000 on hieman rennompi autokilpailu, jossa kisaavat vuosittain varakkaat superautojen omistajat. Rattia ei siis väännetä otsa kurtussa, vaan kisan henkeen kuuluu myös juhlimista ja hauskanpitoa. Kilpailulla on pituutta 3000 mailia, eli noin 5000 kilometriä, ja se kulkee julkisilla teillä halki useiden maiden ja maanosien. Ensimmäistä kertaa kisa järjestettiin vuonna 1999.

Gumball 3000 on tuttu Suomessakin, sillä kisan reitti on koukannut maamme läpi vuosina 2001, 2006 sekä 2013. Kisassa on nähty sponsorina Betsafe, joka toimi mm. ruotsalaisen Jon Olssonin sponsorina. Laskettelun puolelta tunnettu Olsson lähti vuonna 2015 kilpailuun Audi RS6:lla, josta löytyi yli 900 hevosvoimaa. Team Betsafen auton kylkiä koristivat luonnollisesti Betsafen mainokset.

Kasinosponsorit NASCAR:issa

NASCAR, eli National Association for Stock Car Auto Racing, on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö, jonka ensimmäinen kisa ajettiin vuonna 1949. NASCAR:iin kuuluu lukuisia kisoja, ja ne ajetaan monilla eri radoilla. Vaikka NASCAR on periamerikkalainen laji ja suurin osa kisoista ajetaan Yhdysvalloissa, kilpailuita järjestetään myös Kanadassa ja Meksikossa. NASCAR:in seuraaminen onkin Pohjois-Amerikassa erittäin suosittua.

Kasinot ovat olleet mukana NASCAR:in sponsoroinnissa. Yksi esimerkki tästä on South Point Hotel & Casino, joka jatkoi vuonna 2017 sponsorointisopimustaan #21 Richard Childress Racingin kanssa vuodelle 2018. Las Vegasissa toimivan kasinon jatkosopimus tarkoitti sitä, että kyseessä oli seitsemäs perättäinen vuosi, kun South Point ja RCR ovat tehneet sopimuksen vähintään yhden NASCAR-auton kanssa. Tällä www.uudetkasinot.com löydät parhaat auton kasino pelejä.

MotoGP ja bwin

MotoGP on ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokka. Sarjassa kisataan kolmessa eri kategoriassa, jotka ovat MotoGP, Moto2 ja Moto3. Kilpailuja käydään ympäri maailmaa kuuluisilla moottoriradoilla, joista voidaan mainita esimerkiksi legendaarinen Ranskan Le Mans, Itävallan Spielberg ja Malesian Sepang. Kuuluisin kuljettaja lienee italialainen Valentino Rossi, joka on saavuttanut urallaan peräti yhdeksän ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruutta.

Itävaltalainen online-vedonlyöntitoimisto ja online-kasinoa ylläpitävä bwin on toiminut pitkään MotoGP:n sponsorina. Bwinin logoja on näkynyt esimerkiksi kilpailuissa radan varrella, ja varikkotytöt ovat kulkeneet bwin-logoilla varustetuissa vaatteissa. Bwin tarjoaa myös vedonlyöntivihjeitä MotoGP:hen liittyen nettisivuillaan. MotoGP:n houkuttelevuuden sponsoreille ymmärtää, sillä lajin katsojamäärät ovat olleet kasvussa, ja vuonna 2018 niissä tehtiin uusi ennätys.

Rallin MM-sarja ja OneBet

Rallin MM-sarja, eli WRC (World Rally Championship), on ralliautoilun kuninkuusluokka. Sarjassa kisaavat mm. Sébastien Ogier, Theirry Neuville, Jari-Matti Latvala, Ott Tänäk, Dani Sordo sekä monet muut huippukuskit. Autovalmistajista kovimmassa luokassa ovat mukana Toyota, Hyundai, Ford ja Citroën. Kasinosponsoreista OneBet liittyi WRC:n sponsoriksi vuoden 2017 alussa, kun se teki sopimuksen kansainvälisen autourheiluliitto FIA:n kanssa.

OneBet sponsoroi ”vuoden hyppy” -kisaa

OneBet sponsoroi viime vuonna rallin ”vuoden hypyn” valintaa. Kyseisen palkinnon saajaksi olivat tarjolla vuoden 2017 sarjassa tehdyt komeimmat hypyt. Ehdolla kuskeista olivat Mads Östberg Fordilla, Toyotan Esapekka Lappi, Fordin Ott Tänak ja Toyotan Jari-Matti Latvala. Tämän lisäksi OneBetin logo näkyi mm. Mads Östbergin Fordin sponsoreiden joukossa viime vuoden Ruotsin rallissa.

Kasinosponsorit radoilla

Tallit, kuljettajat ja sarjat eivät ole ainoita sponsoroinnin kohteita, vaan myös radoilla saattaa olla oma nimikkosponsori. Yksi esimerkki tästä on amerikkalainen New Hampshire Motorspeedway, joka ilmoitti tänä vuonna uudesta sponsorista. Kasinomaailmasta tullut sponsori oli Foxwoods Resort Casino, ja yhteistyön seurauksena heinäkuussa ajettu NASCAR Cup series -kisa nimettiin virallisesti ”Foxwoods Resort Casino 301” -kisaksi.

Casino Speedway tarjoaa vauhdin hurmaa Etelä-Dakotassa

Casino Speedway sijaitsee Etelä-Dakotassa Kampeska-järven lähellä USA:ssa. 1/4 mailia pitkällä soraradalla järjestetään vuosittain kilpailuja aina huhtikuusta syyskuun alkuun. Radalla kilpailevat eri kategoriat, joita ovat ”Late model”, ”Modified”, ”Midwest modified”, ”Street stock” sekä ”Super stock”. Pisimpään on kisattu luokissa ”Late model”, ”Modified” ja ”Street stock”. Rataa sponsoroi mm. Dakota Sioux Casino.

Kilpailu umpirenkaisella autolla, Lue aiheesta lisää!