Kilpaileminen vakio-, urheilu- ja rata-autoilla

Tutustu lähemmin ympäri maailmaa järjestettäviin, vakio-, rata- ja urheiluautoilla ajettaviin kilpailuihin. Lue listää kilpailu umpirenkaisella autolla.

Suomalaisille tutummat autokilpailulajit, ralli ja Formula 1, ovat maailman mittapuussa hyvin pieni osa kaikista autokilpailuista. Rallilla on kuitenkin Suomessa hyvin pitkät perinteet ja historiastamme löytyy monia legendoiksikin tituleerattuja rallimaailman henkilöitä. Yksi alan suurimmista lajeista, ja erityisesti Yhdysvalloissa kuningaslajina pidetty autosarja, on Nascar. Suomessa ei ole koskaan ajettu kilpaa samanlaisella autotyypillä tai radalla. Viikoittain yli sata tuhatta amerikkalaista Nascar-fania ahtautuu ovaalinmuotoisen radan vierelle kuuntelemaan yli 40 superauton moottorista tulevaa ärjyntää. Melu on niin kovaa, että radan varrella katsovan pitää käyttää kuulosuojaimia.

Nascarilla eli National Association for Stock Car Auto Racingillä uskotaan olevan maailmanlaajuisesti yli 75 miljoonaa fania, ja se on Yhdysvaltojen toiseksi seuratuin urheilulaji amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Nykyiset Nascar-radat ovat melkeinpä poikkeuksetta 860–4 280 metrin mittaisia, kallistettuja ovaaliratoja. Niiden kaarteiden kallistukset vaihtelevat 6–33 asteen välillä. Pisimmät Nascar-kilpailut ovat melkein 1 000 kilometrin mittaisia. Kaikkia ratoja ajetaan vastapäivään, joten autot kallistuvat aina vasempaan. Radan ominaisuudet on otettu huomioon myös autojen suunnittelussa.

Nascar-autot ovat tieteellisen työn tuloksia

Formula ykkösiin verrattuna Nascar-autoja ei ole täytetty huipputekniikalla, vaan ne ovat teknisesti hyvin yksinkertaisia. Noin 1 600-kiloiset ja 700 hevosvoiman autot ovat raskaita ajaa, mutta tästä huolimatta niillä pääsee kiihdyttämään helposti yli 300 kilometrin tuntivauhtiin. Tekniset ominaisuudet ovat vanhanaikaisia, mutta autojen muut piirteet ovatkin huipputekniikkaa. Erilaisten testien avulla on pystytty löytämään oikea yhdistelmä eri materiaaliratkaisuja, joilla ollaan onnistuttu parantamaan auton aerodynamiikan myötä sen ajo-ominaisuuksia, liikenneturvallisuutta ja ulkokuorta.

Jotkut tekniset ominaisuudet erottavat Nascar-autot selkeästi muista moottoriurheiluratkaisuista. Jatkuva vasemmalle kaartaminen ja ratojen kallistetut kaarteet vaativat keskusvoiman huomioimista. Autojen vasemmanpuoleisten renkaiden paineet ovatkin yli puolitoista kertaa oikeanpuolisia rengaspaineita alhaisemmat, koska kaarteissa rasitus kohdistuu juuri oikealle puolelle. Renkaissa käytetään ilman sijasta typpeä, jotta niiden sisälle ei muodostuisi kuumetessa paineenvaihtelua aiheuttavaa vesihöyryä. Nascar-ajoja on arvosteltu niiden aiheuttamista päästöistä ja suuresta bensiininkulutuksesta. Vuonna 2008 yleisön terveyden takia sarjassa siirryttiinkin lyijyttömään bensaan.

Vakioautot ovat Euroopan Nascar

Nascar-autot ovat suuri juttu Atlantin toisella puolella, mutta vakioautot ovat Euroopan ykkösiä. Vakioautoluokat ovat kilpailuja, jossa kilpaillaan runsaasti muunnelluilla katuautoilla. Ne eivät kuitenkaan muistuta teknisiltä ominaisuuksiltaan yhtään tavallisia tuotantoautoja. Tunnettuja vakioautosarjoja ovat DTM, BTCC ja WTCC. Niistä kaikkein arvokkain, WTCC, eli World Touring Car Championships, on Formula 1:stäkin vastaavan FIA:n järjestämä, vakioautojen rata-autoilun maailmanmestaruussarja. Ensimmäinen WTCC-sarja ajettiin vuonna 1987 sitä edeltävän ETCC:n (European Touring Car Championship) jatkeena.

DTM on taas saksalaisten kansallinen vakioautojen mestaruussarja. Sarja perustettiin vuonna 2000 vanhan Deutsche Tourenwagen Meisterschaftin ja kansainvälisen ITC-sarjan päätyttyä. Sarjassa kilpailevat kolme saksalaista autovalmistajaa: Audi, Mercedes-Benz ja BMW yhteensä 8 tallilla. Sarja koostuu kymmenestä kaksipäiväisestä kilpailusta Saksan tunnetuimmilla kilparadoilla. Viimeisimpänä BTCC eli British Touring Car Championship on brittien oma vakioautosarja, jota on ajettu jo vuodesta 1958 lähtien. Siinä kilpailee 6 valmistajaa ja 14 tallia.

Urheiluautot ovat yhtä nopeita kuin Formula 1 -autot

Urheiluautokilpailuja ei olla vielä nähty kotimaisilla radoilla, mutta ne ovat erittäin tunnettuja ympäri Eurooppaa, Aasiaa ja Amerikkaa. Urheiluautoksi määritellään auto, jossa on vain kaksi istuinta ja umpirenkaat. Kilpa-autoja kutsutaan nimellä prototyyppi, joka erottaakin ne tavallisista urheiluautomalleista. Prototyypit on myöhemmin eroteltu vielä P1- ja P2-luokkiin. Urheiluautot ovat selkeään tarkoitukseen rakennettuja, teknisesti kehittyneitä kilpa-autoja, joissa on joko avoin tai katettu ohjaamo. Nopeuksiltaan ne voivat yltää jopa Formula 1- autojen lukemiin.

P1-luokan autot ovat vähintään 900 kilon painoisia, ja ne sisältävät joko 6-litraisen vapaasti hengittävän tai 4-litraisen turboahdetun polttomoottorin – myös 5,5-litraiset turboahdetut dieselmoottorit ovat sallittuja. P2-autot painavat vähemmän – vain 825 kiloa – mutta niiden voimanlähde on rajoitettu 3,4-litraiseen, vapaasti hengittävään V6- ja V8-moottoriin tai 2-litraiseen turboahdettuun moottoriin. Euroopassa ajettavissa sarjoissa autojen kestävyys on tärkein ominaisuus, jolloin P1-prototyypit ovat olleet kärjessä. Amerikassa ajettavissa, lyhyissä Le Mans -sarjan osakilpailuissa P2-prototyypit ovat osoittautuneet voitokkaimmiksi.

Urheiluautojen pääsarja: FIA World Endurance Championship

FIA World Endurance Championship jatkoi sitä edeltävän Intercontinental Le Mans -sarjan jalanjäljissä vuonna 2012. Sarjan järjestää ACO, eli Automobile Club de l`Ouest, yhdessä FIA:n kanssa. Kilpa-autoina ovat erityisesti sarjaa varten rakennetut Le Mans Prototype ja Grand Tourers -automallit. Siinä kilpaillaan neljässä luokassa: Le Mans Prototype 1, Le Mans Prototype 2, Le Mans Grand Touring Endurance Professional ja Le Mans Grand Touring Amateur. Sen osakilpailuja ajetaan Aasiassa, Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Le Mansin 24 tunnin ajo

Yhtenä maailman vanhimpana ajokilpailuna pidettävä Le Mansin 24 tunnin ajoa järjestetään edelleen vuosittain osana FIA World Endurance Championship -sarjaa. Osallistujan tavoitteena on ajaa mahdollisimman pitkä matka 24 tunnin aikana Circuit Le Sarhten radalla, lähellä Le Mansin kaupunkia. Se järjestettiin ensi kerran vuonna 1923. Nykyään kilpailussa kilpailevat yksinomaan prototyypit ja sarjatuotantoautoihin perustuvat Gran Tourismo-autot. Kummallakin autolajilla saa olla kolme vuorotellen ajavaa kuljettajaa. Suomalaisista kilpailun on voittanut Jyrki Järvilehto vuonna 2005.

Lue lisää Tietoa Formula 1 -kilpailuista.