Tietoa Formula 1 -kilpailuista

Formula 1:sen MM-sarja muodostuu ympäri maailmaa ajettavista kisoista. Lue lisää tietoa Formula 1 -kilpailuista!

Formula ykkösten MM-sarjaa on ajettu 1950-luvulta alkaen. Ensimmäinen virallinen MM-kausi ajettiin vuonna 1950, ja laji on sittemmin kasvanut jättimäiseksi globaaliksi urheiluksi, joka vetää valtavat ihmismassat television ääreen ja ratojen varsille. Kilpailuissa testiin joutuvat paitsi kuljettajat myös tallit, sillä ilman toimivaa tiimityötä on turha haaveilla voitoista. Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus Formula ykkösten MM-sarjaan. Käsittelemme sarjan pistejärjestelmän, kisaviikonlopun kulun, eri kisanäyttämöt sekä historian kuuluisimmat F1-kuljettajat.

F1-tallit ajattavat kisoissa kahta kuljettajaa, jotka keräävät yhdessä pisteitä tallille valmistajien MM-sarjaan. Kuskit ajavat henkilökohtaisista pisteistä kuljettajien MM-sarjaa varten. Jokaisessa kauden kilpailussa palkitaan nykyjärjestelmällä kymmenen parasta pisteillä, kun aiemmin pisteitä jaettiin vain kuudelle parhaalle. Voittaja saa 25 pistettä, toiseksi sijoittunut 18 pistettä, kolmanneksi sijoittunut 15 ja tästä eteenpäin 12, 10, 8, 6, 4, 2, 1. Sijoituksista saatavat pisteet rekisteröidään sekä kuskeille että talleille.

Mitä F1 -kisoissa tapahtuu?

Formula ykkösten kisat järjestetään viikonloppuisin, mutta viikonlopun ulkopuolella tehdään valtavasti töitä tapahtuman eteen. Koska kisoja järjestetään eri puolilla maailmaa, tallit joutuvat koordinoimaan tarvikkeiden kuljetukset etukäteen, jotta kaikki tarvittava saadaan ajoissa paikalle. Euroopan kisoihin on helppo matkustaa rekoilla, mutta kaukokisoihin laivataan tarvikkeita etukäteen ja loput kuljetetaan lentokoneilla. Viikonlopun virallinen osio alkaa torstaina lehdistötilaisuudella, ja F1-varikko on saatu kasattua tähän mennessä.

Perjantaina kuljettajat ajavat kaksi harjoitusta, joissa otetaan tuntumaa rataan sekä testataan autoa eri renkailla ja bensakuormilla. Harjoitukset ovat avainasemassa sunnuntain kisan taktiikan laadinnassa. Esimerkiksi rengaskuluma saadaan selville harjoituksissa, minkä ansiosta tallit osaavat valita oikean rengasseoksen kisaan. Nyrkkisääntönä rengasseoksissa on, että mitä pehmeämpi seos, sitä nopeammin auto kulkee. Pehmeän seoksen haittana on, että se kuluu ja sen pito katoaa nopeasti. Kovemmassa seoksessa asia on päinvastoin.

Jännittävimmät hetket lauantaina ja sunnuntaina

Kisan kannalta oleelliset päivät ovat lauantai ja sunnuntai. Lauantaina ajetaan kolmannet harjoitukset ja aika-ajo. Kisan kannalta aika-ajo on tärkeä, sillä siinä määritetään lähtöjärjestys itse kisaan. Aika-ajot on jaettu nykyään kolmeen osaan: ensimmäisestä jatkoon menee 16 nopeinta kuljettajaa ja toisesta osiosta jatkoon pääsee kymmenen kuskia. He ratkaisevat kolmannessa osiossa paalupaikan ja kymmenen ensimmäisen lähtöruudun kohtalon. Muut kuljettajat starttaavat kisaan niiltä sijoilta, joihin jäivät aiemmissa osioissa.

Sunnuntaina ei nykyään ajeta enää vapaita harjoituksia, vaan kuskit starttaavat suoraan kisaan. Kilpailu kestää maksimissaan kaksi tuntia, mutta yleensä tätä aikarajaa ei saavuteta, vaan annettu kierrosmäärä täyttyy aiemmin. Kisan aikana kuljettajat tekevät varikkopysähdyksiä, joiden aikana autoon vaihdetaan renkaat, mutta polttoainetta ei lisätä. Tämä johtuu siitä, että välitankkauksista luovuttiin niiden suurten kustannusten vuoksi ja autoissa on polttoainetta koko kisan ajaksi.

Kuuluisia Formula 1 -ratoja

Formula ykkösten ensimmäinen MM-kausi ajettiin vuonna 1950, ja silloin kisattiin lähes pelkästään Euroopassa. Tunnettuja eurooppalaisia F1-kisojen areenoita ovat mm. Span rata Belgiassa, Monzan rata Italiassa, Monacon ruhtinaskunnan katurata, Silverstonen rata Englannissa ja Hockenheimin rata Saksassa. Osa radoista on edelleen käytössä, mutta osa on jäänyt historian hämäriin. Formula ykkösten muuttuessa globaaliksi urheiluksi myös kisoja alettiin järjestää ympäri maailmaa. Tämä on tarkoittanut Euroopan painoarvon vähentymistä.

Kuuluisista eurooppalaisista moottoriradoista F1:sissä on jäljellä mm. Silverstone (missä ajettiin F1:sten ensimmäinen kilpailu), Monza, Spa, sekä myös Saksan Hockenheim, jonka luonne on tosin muuttunut vuoden 2001 kisan jälkeen, kun kuuluisat pitkät metsäsuorat vaihtuivat katsojaystävälliseen ja turvallisempaan osuuteen lähempänä stadionaluetta. Uusia ratoja on rakennettu esimerkiksi Kiinaan, Teksasiin, Bahrainiin ja Abu Dhabiin. Yksi uusista klassikoista on Singaporen yökisa, joka ajettiin ensi kerran vuonna 2008.

Kuuluisia F1-kuljettajia

Formula ykkösten historia tuntee monia legendaarisia kuljettajia. Tunnetuimpia ovat maailmanmestaruuksiin yltäneet kuljettajat, mutta myös ilman mestaruutta jääneet kuskit ovat löytäneet tiensä fanien sydämiin. Argentiinalainen Juan Manuel Fangio voitti aikanaan jopa viisi maailmanmestaruutta, jonka saavutuksen on ylittänyt ainoastaan Saksan Michael Schumacher, joka voitti Benettonilla ja Ferrarilla yhteensä seitsemän maailmanmestaruutta. Neljään mestaruuteen ovat yltäneet Alain Prost, Sebastian Vettel ja Lewis Hamilton.

Suomalaiset Formula 1 -mestarit

Suomalaisista Formula 1 -kuljettajista menestynein on Mika Häkkinen, joka voitti kaksi maailmanmestaruutta. Häkkinen saavutti mestaruutensa vuosina 1998 ja 1999, jolloin Suomessa vallitsi F1-huuma: kisaturistit suuntasivat joukoittain seuraamaan Häkkisen suorituksia esimerkiksi Unkarin kilpailuun Hungaroringin radalle. Kimi Räikkönen saavutti maailmanmestaruuden vuonna 2007 ja on ajanut urallaan lukuisia voittoja ja palkintopallipaikkoja. Keke Rosberg puolestaan oli ensimmäinen suomalainen maailmanmestari ajaessaan mestaruuteen Williamsilla vuonna 1982.

Lue lisää kilpailu avorenkaisella autolla.